Tarhapään kylä on saanut ensimmäiset asukkaansa, kun Kangasalan metsästäjät nousivat Keuruun reittiä metsästysmailleen. Vuodelta 1522 on ensimmäinen merkintä siitä, että nämä metsämiehet asettuivat pysyvästi asumaan koulun läheiseen Tarhapäänjärven niemeen. Kylä alkoi kasvaa Tarhapäänjärven ympärille. Asukkaat saivat toimeentulonsa pellosta ja metsästä.
Soutujoen asutus muodostui, kun jatkosodan jälkeen kylälle asutettiin karjalaisia. Silloin kylän väkiluku oli suurimmillaan. Sen jälkeen asutus on pikkuhiljaa vähentynyt ja monet talot ovat nyt tyhjillään tai kesämökkikäytössä.
Nykyisin Tarhapään koulussa käy lapsia Järvenpäästä Sydänmaan kylälle saakka. Asuttuja taloja eli savuja on noin 70. Kyläkunta sijaitsee Multian kirkonkylän ja Keuruun välissä.
Tarhapään koulu
Koulua on Tarhapään kylällä pidetty muutamia vuosia jo 1870-luvulla Ala-Heikkalassa. Säännöllinen koulunpito alkoi vuonna 1927. Koulua pidettiin Hokkasen talossa. Vuonna 1937 saatiin oma koulurakennus, jota sitten 1957 laajennettiin nykyasuunsa. Silloin koulussa oli oppilaita yli 50. Nykyään koulu ei enää ole toiminnassa.
Kuvaus alueen toiminnasta
Tarhapään kylätoimikunta on toiminut yli 20 vuotta. Toimintansa aikana kylätoimikunta on pyrkinyt toimimaan asukkaiden etujen ajajana mm. seuraamalla aktiivisesti Tarhapääjärven tilaa ja tiestön kuntoa. Kylätoimikunnan aloitteestaon saatu nopeusrajoituksia, opasviittoja ja varoitusmerkkejä. Kylätoimikunta on ollut mukana nimeämässä kylän teitä. Tarhapään koulun olemassaoloa kylätoimikunta on puolustanut aktiivisesti ja se on jättänyt eduskuntaan vetoomuksen Lauri Oinosen kautta maaseudun elinolojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Kylätoimikunta rekisteröityi yhdistykseksi 26.4.2001 ja samalla nimeksi tuli Tarhapään kyläyhdistys ry.
