Kylän esittely

Tarhapäällä on ollut pysyvää asutusta ainakin siitä lähtien, kun Kustaa Vaasa1500-luvun puolivälin tienoilla ryhtyi tarmokkaisiin toimiin Keski-Suomen erämaiden asuttamiseksi. Vuosisadan loppupuoliskolla, jolloin valtakuntaa hallitsivat vuoronperään Kustaa Vaasan eripuraiset pojat, Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär Sigrid sai kruunun lahjoituksena laajan maa-alueen Keuruun, Multian ja Ähtärin seudulta. Tämä alue kattoi myös Tarhapään, joka siten kuului 1600-luvun loppupuoliskolle saakka Kangasalan Liuksialan kartanon alusmaihin. Taloja kylällä oli tuohon aikaan vain kaksi tai kolme.

Tarina kertoo, että Tarhapään miesten silmiinpistävänä erikoisuutena olivat pitkäkarvaiset sudennahkalakit, mistä syystä heitä leikkimielisen pilkallisesti alettiin kutsua “tarhapäiksi”. Tämä on yksi mahdollinen selitys kylän nimen synnylle.

Tänä päivänä kylämme keskipisteenä ja yhteisen huolenpitomme kohteena on Tarhapäänjärvi, jonka ympärille asutus alun perin on alkanut kehittyä. Toisella puolella järveä kylä rajoittuu Multian kirkonkylään, toisella on vastassa Keuruun kaupungin raja. Pitäjänraja halkoo paikoin kylää niin, että osa taloista sijoittuu Keuruun puolelle.

Järven ohella kylämme silmäterä on vuonna 1937 valmistunut, edelleen toimiva kyläkoulu. Yhteinen rikkautemme on myös ympärillä oleva perinteinen maalaismaisema marjamaineen ja kalavesineen. Talvella alueen metsissä ja järven jäällä risteilevät hyvinhoidetut hiihtoladut.

Tarhapää on käynyt läpi saman maaseudun murroksen kuin kaikki muutkin maalaiskylät. Kun vielä muutama vuosikymmen sitten lähes koko kylä eli maataloudesta, tänä päivänä toimivia maatiloja on jäljellä noin 10. Kylän väkiluku oli suurimmillaan sotien jälkeen, jolloin karjalaiset raivasivat Soutujoen alueelle lukuisia uudistiloja. Sittemmin monet niistä ovat tyhjentyneet, jääneet kesäasunnoiksi tai myös kokeneet uuden tulemisen uusien asukkaiden omistuksessa.

Tällä hetkellä kylän väkiluku on noin 190 Pysyvästi asuttuja taloja on noin 70, joiden lisäksi lukuisia kesäasuntoja.

Kylän etujen valvojana ja linkkinä yhteisten asioiden hoidossa toimii ennen muuta Tarhapään kyläyhdistys. Yhdistyksen merkkisaavutuksia on mm. vuonna 2001 valmistunut kyläkirja, jonka kokoamiseen suuri joukko entisiä ja nykyisiä kyläläisiä osallistui.

Monipuolisten luontoarvojen säilyminen

Monipuolisten luontoarvojen säilyttäminen on kylän vetovoiman ja elämänlaadun edellytys ja perintömme jälkipolville.

Tarhapään kylällä on monipuolisia luontoarvoja, joita meidän tulee kunnioittaa ja pyrkiä säilyttämään. Omalla toiminnallamme pystymme vaikuttamaan asiaan.

Pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon eri toimielimissä mm. osakaskunnassa, kalastusalueella, kunnassa, metsästysseuroissa, pienviljelijäyhdistyksessä sekä omalla toiminnalla mm. jätevesien käsittelyä parantamalla.

Yhdistämällä voimavaramme, osaamisemme ja tietotaitomme pystymme luomaan toimivan kokonaisuuden, jota markkinoidaan monipuolisine metsästys- ja kalastusalueineen.

Kunnollisten viestiliikenneyhteyksien varmistaminen

Hyvät viestiliikenneyhteydet ovat edellytyksenä toimimiselle tämän päivän yhteiskunnassa. Se mahdollistaa asumisen maaseudulla ja tarjoaa mahdollisuuden etätyöskentelyyn. Tämän päivän yritysmaailmassa hyvät viestiliikenneyhteydet ovat suorastaan välttämättömät ja hyvät viestiliikenneyhteydet ovat turvallisuuden perusedellytys joka päivä.

Multian kunta on lähtenyt mukaan vuoden 2011 alussa ”Laajakaista kaikille”- hankkeeseen, jonka tavoitteena on tarjota jopa 100 Mb:n yhteys kylille jokaiselle halukkalle.

Tieliikenneverkon parantaminen

Hyvät tieliikenneyhteydet vaikuttavat kyläläisten jokapäiväiseen elämään. Teiden kuntoon pyritään vaikuttamaan tiekunnan osakkaina sekä vaikuttamaan kuntapäättäjiin.

Valtatie 18:n oikaisu Multialta Myllymäelle tullee kulkemaan kylän läpi ja vaikuttaa oleellisesti kulkuyhteyksiin Ähtärin ja Jyväskylän suuntiin. Liikenne Järvenpään ja Soutujoen välillä tulee kasvamaan ja tien kuntoa täytyy parantaa.

Kylän aktiivisuuden ylläpitäminen sekä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen tehostaminen

Suoritetun kyselyn perusteella asumisviihtyvyys kylällä on hyvä ja naapuriapu toimii.

Kylän yhteisöllisyyttä ja tunnettavuutta pidetään yllä erilaisin tapahtumin ja tilaisuuksin.

Kylän toiminnasta tiedotetaan kaikkiin talouksiin jaettavilla tiedotteilla ja internet-sivustoilla.

Palvelujen kehittäminen

Kyläläisten tulee saada palveluja myös omalta kylältä. Palveluja tarvitsevat eniten ikääntyvä väestö ja lapsiperheet.

Tavoitteena on, että ikääntyvät ihmiset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tulevaisuudessa on ennustettavissa, että tarvitaan enenevässä määrin mm. siivousapua, polttopuiden tekoa ja kantamista sisään ja lämmittämistä. Myös kylätalkkarille on tulevaisuudessa tarvetta.

Perhepäivähoitopalveluja tulee saada myös omalta kylältä.

Tällä hetkellä kylältä löytyy seuraavia palveluja:

  • Kylätalkkari Seppo Lampinen 040-7509758
  • Polttopuun myynti ja metsänhoitotyöt Niko Leppäsalmi 045-2007400
  • Polttopuun myynti, koiravaljakkosafarit Timo Saarinen 0400-421603
  • Maaseudun PKA-palvelut, pihapuiden kaadot, metsänhoitotyöt Terho Mitronen 0400-241354
  • Laatuhake KoMit Jari Koskela 040-5143055, Tapani Mitronen 0400-573961
  • Maalinna Oy Erkki Linna, lika-, ja lokakaivojen tyhjennykset, maanrakennustyöt 0400-768256
  • Tili- ja isännöintitoimisto Anne Paananen 040-5380980
  • Talastyö Oy Harri Linna, maanrakennustyöt 040-8411350
  • Aspin Korjaamo Ay Juha-Matti Aspinmaa, henkilö- ja pakettiautojen korjaukset ja katsastuspalvelut 0400-633742
  • Nevalan Lomamökit Marko Nevala 0400-336036
  • Kotityöpalvelu Anne, Apua kaikissa mahdollisissa kotitöissä, Anne Mitronen 040-7730278
  • Raitatie Oy Pasi Koppinen, ATK-koulutus ja laitearviointi, laajakaistaliittymät, verkkomainonta ja markkinatutkimukset 050-3004237
  • Hieroja Päivi Leppäsalmi 050-5563030
  • Hunajaa Kauko Haakana 050-4015900
  • Tili- ja isännöintitsto Anne Paananen 014-4753363