Kiiskilänmäki ja näkötorni

Kiiskilänmäelle, eteläisen ja keskisen Suomen korkeimmalle kohdalle (268,8 m) valmistui kesällä 2004 näkötorni. Tornin katselukorkeus on noin 20 metriä. Näkötornin läheisyydessä on myös kota ja laavu.Nämä kaikki rakennukset on rakennettu talkoilla ja ne omistaa Nikaran kyläyhdistys ry. Avotulen teko on sallittu vain sille varatulla paikalla laavun vieressä ja kodassa.Tutustu nousuportaiden lähellä oleviin turvallisuusohjeisiin, niin kiipeäminen on turvallista. Laita nimesi paikalla olevaan vieraskirjaan ja voit myös tukea tornin ylläpitoa lahjoittamalla muutaman kolikon lippaseen (vapaaehtoinen). Näkötornilta lähtee myös merkitty kolmen kilometrin mittainen luontopolku läheiselle Lauttajärven erämaajärvelle.

Kyläyhdistys toivottaa kaikki tervetulleeksi tutustumaan keskisuomalaiseen luontoon!

AJO-OHJEET: Multialta Multia-Uurainen tietä 17 km, josta viitta ’Pajupuro’ mukaan 7,2 km, viitta vasemmalle ’Kiiskilänmäki’, josta matkaa tornille 300 metriä.

Saarijärveltä Pajupurontietä noin 16 km, josta viitta ’Sahrajärvi’ mukaan noin 10 km, viitta oikealle ’Kiiskilänmäki’. Tornille on lähiseudulta hyvä viitoitus. Parkkialue on tornin juurella.

Lisätietoja: Olavi Palonen 040-5884826 tai Pauli Nikara 040-5273725

Tervavuori

(264 m) liittyy keskisen suomen korkeimpiin kohtiin, toiseksi suurin, on myöskin lähietäisyydellä kylästämme.

Kulhanvuori

Saarijärven, Pylkönmäen ja Multian rajakohdassa kohoaa kekomaisena kukkulana 60 metrin korkeuteen ympäristöstään ja 260 m korkeuteen merenpinnasta. Vuori ja sitä ympäröivät harjut, lammet, purot ja Syväojan kuru muodostavat ainutlaatuisen luontomaiseman. Alue on luonnonsuojelualuetta jossa Mustalammen rantaan on rakennettu tulentekopaikka. Harjun rinteestä löytyy myös hirsinen saarnastuoli.

Syväojan kuru

on runsaan kilometrin mittainen rotkolaakso jonka kallioseinämiä peittävät keväisin jääpahdat jotka sulavat vasta heinäkuussa. Kulhanvuoren ja Syväojan kurun maastossa on n 3,5 km me    rkitty reitti. Talvikaudella kulkee alueen halki Kesi-Suomen maakuntauraan kuuluva hiihtoreitti Multialta Saarijärven suuntaan.

Pirttipuron mylly

Vanha jalkamylly ja pärehöylä jotka on entisöity Konttimäen kyläyhdistys ry:n toimesta.

Pirttijärven kalliot

Hyvä virkistys- ja retkeilyalue. Näyttävä kokonaisuus pienipiirteistä kallioaluetta, joka rajoittuu Pirttipuroon. Pirttipuron rannoilla esiintyy monipuolinen kasvisto, esim. jäkäläkasvustot ovat näyttäviä. Alueelle ei ole opastusta eikä tulentekopaikkaa.

Lampuodinsuo

Valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuuluva suo on monien rämetyyppien muodostama keidassuo. Suo sijaitsee Keski-Suomen soista korkeimmalla, 234 m. Lampuodinsuo yhdistettynä Lauttajärveen, Kangasjärvenkankaisiin ja Kallion kämppään, sopisi erinomaisesti suhteellisen vaativaan eräretkeilyyn. Alueelle ei ole toistaiseksi opasteita eikä tulentekopaikkaa.

Kangasjärvenkangas

Sopii eräretkeilyyn, kanerva ja jäkälätyypin harjuselänne, jossa paljon harjukuoppia. Sopii osana vaativalle vaeltajalle yhdessä Lampuodinsuon – Lauttajärven alueen kanssa. Alueelle ei ole opasteita eikä tulentekopaikkaa.

Lauttajärvi

Sopii erävaelluskohteeksi. joka etsii todellista erämaan tuntua. Kaunis, karu erämaajärvi Keski-Suomen suurimmalla asumattomalla alueella. Lauttajärveltä tapaa muutamia sisävesille harvinaisia lintulajeja, mm, pikkulokki. Järvelle johtaa merkitty luontopolku Kiiskilänmäen näkötornilta.

Kalastus

Lukuisten järvien (5 kpl) ja lampien suomat kalastusmahdollisuudet, antavat retkeilijälle ja asukkaille oman elämyksensä runsaiden luontaisten ja istutettujen kalalajien muodossa. Kalastuskunnan puheenjohtajana toimii Olavi Palonen, os. Riihimäentie 264, 42660 Sahrajärvi. Puh. 0400-5884826. Kalastusluvat ruokakuntakohtaisia ja hinnaltaan halpoja. Lisätietoja: www.palsankoski.fi

Nikaraisten kirkkotie

Nikaranperälle ensimmäiset asukkaat tulivat 1500 -luvun loppupuolella. Asukkaiden kirkko- ja markkinamatkat suuntautuivat aluksi Ruovedelle, myöhemmin Keuruulle. Oma kirkko Multialle saatiin 1796. Erämaassa ei ollut minkäänlaisia kulkuyhtyksiä, joten reitti alkoi muotoutua maastoon parhaimpia kulkureittejä myötäillen, kankaiden yli pahimpia suokohtia kierrellen, pikkuhiljaa rakenneltiin siltoja, pitkospuita ja kapulateitä.

Vuonna 2005 aloitettiin kirkkotien ennallistaminen, polun paikka etsittiin ja merkittiin, rakennettiin siltoja ja pitkospuita entisten paikoille. Valmiina on 34 km pitkä vaelluspolku, jonka reitti kulkee Nikaran talosta Penttilään ja sieltä Lamminmäkeen, Lampuodinsuon yli pääsee pitkospuita pitkin, Kangasjärven kautta kuljetaan Pienimäkeen, josta matka jatkuu Tiihalan ja Uitamonjärven kautta Multian kirkolle.

Kirkkotiehankkeessa ovat olleet mukana Multia-Seura, Keski-Suomen Museo, Keski-Suomen ympäristökeskus, Multian kunta ja seurakunta sekä aktiiveja Nikaran ja Linna-Peuralan kyläyhdistyksistä.